NYT

Keskustakirjasto Oodin tammilattiat n. 4000 m2

Massiivilankku Tammi Natur/Rustic 22 x 100 x 500 – 2200 mm

Kuitusementtilattia haastaa uivat lukkoponttilattiat

Ei enää liikuntasaumalistoja tai kokonaisalarajoituksia uivissa lattiarakenteissa – vallankumouksellinen uutuus rantautuu Suomeen.

Betonilaattakuosit Hydro Fix -massiivivinyylimallistoon

Huippusuosittu Hydrofix-massiivivinyylimallisto on laajentunut kuudella uudella kuosilla.

Uutuuksia BOEN-lautaparkettien varasto-ohjelmaamme

Uusi ”Live Pure” -pintakäsittelymenetelmä säilyttää puun luonnollisen värin ja on erittäin vastustuskykyinen likaa ja nesteitä vastaan.

Uutuus: Vallankumouksellinen Micodur-kuitusementtilattia

Sveitsiläinen Micodur-kuitusementtilattia tarjoaa huipputurvallisen ja kestävän uivan lattiarakenteen ilman liikuntasaumoja.

Lattiaremontin yleisohjeet

UIVAT LATTIARAKENTEET

YLEISOHJEIDEN KÄYTTÖTARKOITUS

Muutokset rakennusmääräyksissä sekä asunto-osakeyhtiölaissa ovat kasvattaneet asukkaan vastuuta huoneistoissa suoritettavista kunnossapito- ja muutostöistä sekä niiden mahdollisista työ- ja rakennevirheistä. Tämän suunnittelu- ja työohjeen tarkoitus on:

  • Antaa yleiskuva lattiaremontin etenemisestä, työtä ohjaavista viranomaismääräyksistä ja -säädöksistä sekä niistä asennusteknisistä seikoista, jotka tulee ottaa huomioon onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi.
  • Toimia ”TEE – SE – ITSE” -asentajille laajana teknisenä yleistietopakettina yhdessä valmistajien asennusohjeiden kanssa.

Helpoin ja varmin tapa tehdä lattiaremontti on käyttää asennustyössä ammattitaitoista lattia-asennusliikettä. Kysy jälleenmyyjältäsi asennuspalvelua tai etsi asennusliike rekisteristämme.

Teetät työn ammattilaisilla tai asennat itse – suunnittelu- ja työohjeeseen ennakkoon tutustumalla olet aina lähempänä onnistunutta lopputulosta.

TRIOFLOOR – Tekninen palvelu
Usein kysyttyä

Lattiaremontin kulku

1. ILMOITUS ISÄNNÖITSIJÄLLE

1.7.2010 voimaan astunut uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa asunto-osakeyhtiöt valvomaan, että osakkeenomistajan huoneistoremontit tehdään rakennusta ja kiinteistöä vahingoittamatta, hyvän rakennustavan ja määräysten mukaisesti sekä yhtiön tai toisen osakkeenomistajan työlle asettamia ehtoja noudattaen.

Tästä syystä huoneistossa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pääsääntöisesti aina tehtävä kirjallinen ilmoitus taloyhtiön isännöintiyritykseen, joka ylläpitää taloyhtiön muutostyörekisteriä. Mikäli muutostyöt kohdistuvat rakenteisiin tai yhtiön vastuulla oleviin järjestelmiin, työlle asetetaan valvonta onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi. Huoneistossa tehdyt remontit kirjataan myös isännöitsijätodistukseen. Kirjallinen ilmoitus tulee antaa isännöitsijälle vähintään kuukautta ennen remontin aloittamispäivää riittävän käsittelyajan varmistamiseksi. Remonttia ei saa aloittaa ennen luvan saantia.

1.1. Lattiatyö, josta on aina ilmoitettava isännöitsijälle:

  • Lattian pintamateriaalin vaihtaminen toiseen materiaaliin edellyttää aina ilmoitusta. Vaihto saattaa vaikuttaa askeläänten kuuluvuuteen.
  • Esimerkiksi pehmeä materiaali (muovimatto) vaihdetaan kovaan lattiapäällysteeseen (esim. lautaparketti).
  • Jos kyse on vanhan muovimaton poistamisesta, saattaa poistotyö edellyttää asbestin poistoa.
  • Vanha pinnoite on tarkoitus jättää uuden pintamateriaalin alle.

1.2. Lattiatyö, josta ei tarvitse ilmoittaa isännöitsijälle:

  • Vanhan pintamateriaalin vaihtaminen uuteen samanlaiseen materiaaliin ei edellytä ilmoitusta. Esimerkiksi vanha lautaparketti poistetaan ja tilalle vaihdetaan uusi lautaparketti.

Lattiatyötä suunnitellessa on kuitenkin aina järkevintä ilmoittaa isännöitsijälle suunnitteilla olevista korjaustöistä taloyhtiön kannan varmistamiseksi!

1.3. Tietoa viranomaismääräyksistä ja luokituksista

1.3.1. Ääneneristys-määräykset (RakMK C1/ 1.1.2000 alkaen)

Asuinrakennukset, jotka rakennettu on 1.1.2000 jälkeen: MAHDOLLISIA RAJOITTEITA LATTIAMATERIAALIEN VAIHDOLLE.
Määräykset astuivat voimaan 1.1.2000. Vaatimukset kiristyivät erityisesti askeläänieristävyyden osalta uusissa asuinrakennuksissa. Euroopassa ja yleensä EU-alueella mitataan ja mitoitetaan päällysteestä syntyvää äänirasitetta ympäröivään tilaan, Suomessa taas lattiarakenteen läpi kulkevaa ääntä ja
sen voimakkuutta alapuolisessa tai viereisessä tilassa. Uusissa määräyksissä asuntojen välisen askeläänieristävyyden suurin sallittu askeläänitasoluku L’ n,w  on 53 dB.
Portaista ja käytävistä asuntoihin askeläänitasoluku L’n,w saa olla enintään 63 dB.

Lattiapäällysteen alle asennettava askeläänieriste vähentää ensisijaisesti samaan huonetilaan välittyvää kopinaa. Oleellisin huoneistojen väliseen äänieristyksen tasoon vaikuttaa tekijä on kuitenkin lattiapäällysteen alla olevan aluslattian (välipohjan) kokonaisrakenne. Valtaosassa vuoden 2000 jälkeen rakennetuista kerrostaloista on lattiarakenteet mitoitettu jo suunnitteluvaiheessa siten, että suoraan betoniin liimattavia parketti- tai laattalattioita ei voida käyttää ääneneristys-määräysten takia, vaan ainoastaan uivat lattiaratkaisut ovat mahdollisia. Liimattavien lattiapäällysteiden käytön mahdollistavaa, niin sanottua ”kelluvaa välipohjarakennetta”, on käytetty kustannussyistä vain arvokkaimmissa kerrostalokohteissa viime vuosina.

✓ Selvitä isännöitsijältä mahdolliset välipohjarakenteesta johtuvat rajoitteet lattiamateriaalin vaihdon suhteen.

Asuinrakennukset, jotka on rakennettu 1976 -1999: KAIKKI LATTIARATKAISUT OVAT MAHDOLLISIA
Vanhan rakentamismääräyksen mukainen askeläänitasoluku L’n,w on 58 dB. Asuinkohteissa voidaan käyttää suoraan alustaan liimattavia tuotteita käyttämällä
alustaan liimattavaa askelääneneristämiskorkkia tai uivissa lattiarakenteissa normaaleja parketinalusmateriaaleja.

✓ Ilmoita isännöitsijälle mahdollisesta materiaalimuutoksesta.

Asuinrakennukset, jotka on rakennettu ennen 1976: KAIKKI LATTIARATKAISUT OVAT MAHDOLLISA
Rakentamismääräykset eivät koske ennen 1976 rakennettuja rakennuksia. Mikäli äänitasoa kuitenkin voidaan pitää terveydelle haitallisena, tulee tällainen
haitta poistaa kaikenikäisistä rakennuksista.

✓ Ilmoita isännöitsijälle mahdollisesta materiaalimuutoksesta.

1.3.2. Lattiapäällysteiden paloluokitus (EN 13501.1)

Suomessa siirryttiin vuonna 2006 yhteiseen eurooppalaiseen luokitusjärjestelmään.

  • Korkeapainelaminaatit(HPL), massiivi-vinyyli kuuluvat luokkaan Bfl -S1 (tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyvin rajoitettu)
  • Suoralaminaatit(DPL), vinyyli-, korkki- ja nahkalattiat Cfl –S1(Tarvikkeet, jotka osallistuvat paloon rajoitetusti)
  • Lautaparketit kuuluvat luokkaan Dfl –S1(tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyväksyttävissä)
Paloluokka Kuvaus
A1FL Tarvikkeet, jotka eivät osallistu lainkaan paloon.
A2FL Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on erittäin rajoitettu.
BFL Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyvin rajoitettu.
CFL Tarvikkeet, jotka osallistuvat paloon rajoitetusti.
DFL Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyväksyttävissä.
EFL Tarvikkeet, joiden käyttäytyminen palossa on hyväksyttävissä.
FFL Tarvikkeet, joiden käyttäytymistä ei ole määritetty.
Savunmuodostus
s1 Savuntuotto on rajoitettu.
s2 Savuntuotto ei täytä s1 vaatimuksia.

1.3.3.    CE – merkintä (CE – standardi EN 14342)

CE – merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää Euroopan unionin asettamat turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä ja kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset. Jo nyt käytössä oleva merkintä tulee pakolliseksi kaikkiin rakennustuotteisiin 1.7.2013 alkaen ja SE sisältää seuraavat alueet:

  • Paloluokka
  • Formaldehydin vapautuminen
    (Luokat E1 ja E2, jossa E1:llä matalammat emissiot)
  • Pentakloorin vapautuminen
    (Ei ilmoiteta, jos pitoisuus alle 5 ppm)
  • Murtolujuus (koskee vain kantavia parketteja)
  • Pinnan liukkaus
  • Lämmönjohtavuus
  • Biologinen kestävyys. (Kestävyys homeen, mietojen bakteerien ja sienten vaikutuksille)

1.3.4. Kulutuksenkestoluokitus (EN 13329)

Lattioiden kulutuksenkestävyyttä ilmaistaan kulutustestien tulosten perusteella kulutusluokilla, jotka samalla määrittelevät tuotteelle soveltuvan käyttötarkoituksen.

2. TEKNISET VAATIMUKSET

RYL (Rakennustöiden Yleiset Laatuvaatimukset) on rakennusalan toimijoiden yhdessä sopima hyvän rakennus- ja kiinteistönpitotavan kirjallinen kuvaus. Se määrittää työn lopputuloksen teknisen laadun. Talonrakennuksen sisätyöt (SisäRYL 2001) sisältää talonrakennuksen sisävalmistustöiden hyvän rakennustavan määrittäen näin laatuvaatimukset myös lattiapäällysteen aluslattialle (SisäRYL  771.3) sekä asennustyön lopputulokselle.

2.1.1. Kosteus

Betonisen aluslattian (uusi tai vanha) päällä käytetään aina kosteussulkuna vesihöyryä läpäisemätöntä 0.2 mm:n PE – muovikalvoa. Uuden betonilattian kosteus on aina mitattava ennen lattiapäällysteen asentamista ainetta rikkovilla menetelmillä (porareikä- tai koepalamenetelmä). Mittauspöytäkirja luovutetaan työn tilaajalle luovutustarkastuksen yhteydessä. Oheisessa taulukossa betoni- ja puulevyalustan suhteellisen kosteuden (RH%) enimmäisarvoja päällystyshetkellä.

TUOTEKATEGORIA Betonin RH% arviointisyvyydeltä A Betonin ja/tai tasoitteen RH% pinnassa ja 10 -30 mm syvyydessä (0,4 x A) Puulevy (Vaneri, lastulevy tai kuitulevy)
1. Uivat lattiarakenteet 85 % 75 % 9 %
2. Aluslattiaan liimattavat 85 % 75 % 9 % (käytetään vain vaneria)
3. Asennusvaneriin liimattavat 85 % 75 % 9 % (käytetään vain vaneria)

Uusien levy- ja puualustoiden suhteellinen kosteus tulee olla alle 9 RH%.

2.1.2. Tasaisuus

Uivilla lattiarakenteilla tasaisuuspoikkeamat ovat yleisesti +/- 2 mm (luokka1)  tai +/-3 mm (luokka 2) /2000 mm (tasaisuusvaatimukset on tarkistettava tuotekohtaisesti). Tasaisuus mitataan ”Mittalauta ja kiila” – menetelmällä (RT 14-11039)

2.1.3. Kiinteys ja liikkumattomuus

Aluslattian tulee olla siten rakennettu, että se täyttää valmiille lattialle asetetut kantavuusvaatimukset. Puurakenteisessa aluslattiassa rakenteiden tulee olla sellaiset, että ne täyttävät Eurokoodi 5:den Suomen kansallisessa liitteessä esitetyt värähtelymitoituksen kriteerit (SFS-EN 1995 Eurokoodi 5. Puurakenteiden suunnittelu). Betonisen aluslattian tulee olla riittävän vahva ja oikein raudoitettu.

Asennus- ja käyttöolosuhteet eivät saa vaihdella oleellisesti. Mikäli asennus- ja käyttöolosuhteet poikkeavat annetuista raja-arvoista, eivät tuotteiden takuuehdot ole voimassa. Tilat, jotka ovat osan vuodesta lämmittämättä, eivät täytä käyttöolosuhteiden vaatimuksia.

2.3 Lattialämmitys

Lämmitysmuodoista vesikiertoinen lattialämmitysjärjestelmä soveltuu parhaiten puupohjaisten lattiamateriaalien kanssa käytettäväksi. Termostaateilla säädettävä sähkölämmitysjärjestelmä soveltuu myös, mikäli edellä mainitut reunaehdot täyttyvät. Sen sijaan ns. yö-sähkön käyttöön perustuvat varaavat lattialämmitysjärjestelmät eivät sovellu puuainespohjaisille lattiapinnoitteille. Lisätietoa antavat lämmitysjärjestelmien valmistajat.

2.3.1. Yleisohje lämmitysjärjestelmän päälle asentamisesta:

Asennuksessa tulee aina noudattaa lattiapäällysteen valmistajan sekä lattialämmitysjärjestelmän valmistajan antamia ohjeita.

Uuden lattialämmitysjärjestelmän päälle asennettaessa kohdat 1-8:
1    Lämmitysjärjestelmän asentanut yhtiö tarkastaa ja mittaa järjestelmän toimivuuden ja kirjaa ylös tulokset tarkastusraporttiin. Lattia-asentaja mittaa betonin
suhteelliset kosteusarvot (katso kohta 2.1.1) ja kirjaa tulokset tarkastusraporttiin.
2    Lattialämmityksen tulee olla toiminnassa vähintään 2 viikkoa ennen lattian asennusta jonka aikana lämmitysteho täytyy säätää enimmäisteholle ainakin
kahdeksi vuorokaudeksi.

Vanhan lattialämmitysjärjestelmän päälle asennettaessa kohdat 3-8
3    1-2 vuorokautta ennen parketin asentamista lämmitys tulee säätää pois päältä tai ulkolämpötilasta riippuen sen tehoa tulee säätää siten,
että aluslattian lämpötila laskee alle 20oC.
4    Asennusolosuhteet: Ilmankosteus 35 – 60 RH% , huonetilan lämpötila vähintään 18oC ja aluslattian lämpötila vähintään 15oC ja korkeintaan 20oC.
5    Aluslattian päälle asennetaan 0,2 mm PE- muovikalvo höyrynsuluksi.
6    Lämmitetyt ja lämmittämättömät alueet tulee erottaa toisistaan liikuntasaumalistoin.
Lämmityksen aloittaminen asennuksen tai katkoksen jälkeen:
7    Lattian lämmittäminen voidaan aloittaa asteittain 1-2 vuorokautta asentamisen jälkeen.
8    Toisella viikolla lattiaa voidaan lämmittää normaalisti ohjeiden mukaan

Muista!
•    Irtomatot saattavat nostaa lattian pintalämpötilaa yli sallittujen arvojen.
•    Korkeat lämpötilat ja liian kuiva huoneilma voivat vahingoittaa varsinkin lautaparketteja aiheuttaen rakoilua, pysyviä muodonmuutoksia ja jopa
rakenteellisia murtumia. Annettuja ohjearvoja noudattamalla voidaan vauriot ennaltaehkäistä.
•    Suosittelemmekin ilmankostuttimien käyttöä talvikuukausien aikana sekä lämmitystä ja tuuletusta kosteina vuodenaikoina.

3. LATTIAREMONTIN TEKNINEN SUUNNITTELU JA VISUAALINEN ILME

Lattiaremontin teknisen suunnitteluvaiheen tarkoituksena on materiaalimenekkien ohessa kartoittaa myös muut lopputulokseen vaikuttavat tekniset ja visuaaliset yksityiskohdat. Visuaalisen ilmeen kannalta merkittävimmät seikat ovat valitun lattiamateriaalin lisäksi lattian asennussuunta, mahdolliset tilaa jakavat liikuntasauma-, jalka- ja kynnyslistat sekä lämpöpattereiden läpivientikaulukset. Lattian teknisen toiminnan varmistamiseksi on tärkeää valita tuotteelle ja aluslattialle sopiva lattianalus-materiaali.

Suunnittelurunkoa käyttämällä voit varmistua, että kaikki oleellinen tieto on otettu huomioon ja kerätty talteen.  Laadittua suunnitelmaa voidaan käyttää:

1)    tarvittaessa liitteenä isännöitsijälle jätettävässä remontti-ilmoituksessa
2)    apuvälineenä lattian valintatilanteessa sisustusliikkeessä / rautakaupassa

3.1. Lattiaremontin suunnittelurunko:

1. Tee huonetilasta mittapiirustus, johon merkitset seinien pituudet, kiinteiden kalusteiden ja oviaukkojen/kynnysten paikat sekä päävalon
suunnan. Laske tarkka neliömäärä ja lisää lukuun hukkaa n. 2-3 %. Käytävätilat ja vinot seinälinjat lisäävät hukkaprosenttia.

2. Määritä lattian asennussuunta (yleensä päävalon suunta) sekä mahdolliset liikuntasaumojen paikat ja määrät. Mahdolliset liikuntasaumat sijoitetaan suunnitelmien ja valmistajien ohjeiden mukaisesti, kuitenkin yleensä vähintään seuraavasti:

  • Jos lattiapinta on pidempi kuin 12 m lautojen pituussuunnassa
  • Jos lattiapinta on leveämpi kuin 8 m lautojen leveyssuunnassa
  • Tiloja rajoittavien ovien kohdalla
  • Käytävien mutkiin
  • Kahden tilan välille
  • Alustassa tai rakennuksessa olevien liikuntasaumojen kohdalle

Kysy tarvittaessa lisätietoa myyjältä tai Triofloorin teknisestä neuvonnasta.

3. Laske listojen menekki listapituuksien mukaan. Jalkalistan ei välttämättä pidä olla lattian värinen – valkoinen lista rajaa tehokkaasti ja antaa vapautta seinien värityksen suhteen. Liikuntasauma-, eritaso- ja päätylistoja saa nykyään metallin väristen lisäksi myös värillisinä. Laske ja merkitse muistiin myös mahdollisten lattiassa olevien lämpöpattereiden putkien mitta ja määrät läpivientikauluksia varten.

4. Mikäli tuotteessa ei ole askeläänieristystä, on lattian alle asennettava erillinen askeläänieristysmateriaali. Tämän lisäksi betonilattia aluslattiana edellyttää aina höyrynsulkumuovin (0,2 mm PE- muovi) käyttöä uivan lattiarakenteen alla. Betonilattialle soveltuva alusmateriaali on esim. ”ParkettiNalle Pe”, jossa on sekä askeläänieristys- että höyrynsulkuominaisuus.

5. Osiossa ”4. Virheetön asennus ohjeita noudattaen” voit tutustua tavaran vastaanottoon, varastointiin ja itse asennustyön pääkohtiin edeltä käsin. Mikäli aiot asentaa lattian itse, tutustu aina tuotekohtaiseen asennusohjeeseen huolella ennen asennustyön aloittamista.

Initiates file downloadMalli tarvikeluettelosta ja määrälaskennasta

4. VIRHEETÖN ASENNUS OHJEITA NOUDATTAEN

4.1. Tavaran vastaanotto ja varastointi

Tuotteiden saapuessa työmaalle suoritetaan vastaanoton yhteydessä ensimmäinen tavarantarkastus (oikeat tuotteet/ehjät paketit). Tuotteet
varastoidaan suoralla korokealustalla, lämpimässä ja kuivassa tilassa irti seinästä. Tuotteet on säilytettävä avaamattomissa paketeissa asennuskohteessa
huoneenlämmössä 2 vrk ennen asennusta. Paketteja ei saa avata etukäteen, vaan avaaminen suoritetaan asennustyön edistyessä.

4.2. Asennustyön yleiset ohjeet

a)    Lue aina ensin valmistajan asennusohje
b)    Varmista, että asennustyökalut ovat asianmukaiset ja kunnossa
c)    Ennen asentamisen aloittamista todetaan alustan ja lattiapäällysteiden asianmukaisuus sekä työn edellyttämät
kosteus- ja lämpötilaolot (kts. kohdat 2.2 ja 2.3) Työn aikana todetaan vaadittujen ominaisuuksien ja olosuhteiden
jatkuvuus. Huonetilassa tulee olla riittävä valaistus asennettaessa asennus- ja tuotevirheiden havaitsemiseksi. Virheellistä
tuotetta ei saa asentaa lattiaan.
d)    Betonialustaan asennetaan aina 0,2 mm PE – muovi tai askeläänieristeenä toimiva vesihöyrysulku. Reunat limitetään
200    – 300 mm ja saumat teipataan kauttaaltaan. Puurakenteisissa alapohjissa voidaan käyttää vesihöyryä läpäiseviä
askeläänieristeitä.
e)    Lattianpäällyste asennetaan yleensä päävalon suuntaiseksi.
f)    Mittaa huonetilan leveys ja pituus aloituslaudan pituuden ja aloitusrivin leveyden määrittämiseksi. Aloitusrivin pitää olla
ehdottoman suora (muotoile tarvittaessa seinän mukaan) ja seuraavien rivien päätysaumojen limitys vähintään 300 mm.
Viimeisen rivin leveyden tulee olla riittävä asentamisen mahdollistamiseksi.
g)    Jätä riittävä liikkumavara kiinteisiin rakenteisiin (10 mm). Älä asenna uivaa lattiaa kiintokalusteiden (komerot ja keittiökaapit)
alle.
h)    Katkaise aina yksittäiset huonetilat sekä monimuotoiset yhdistelmätilat liikuntasaumalla. Liikuntasaumaa ei saa täyttää eikä
saumaan saa jättää pistemäisiä liikettä estäviä esineitä tai ulokkeita.
i)    Jalkalistat kiinnitetään seinään, liikuntasaumalistat vain aluslattiaan. Listat eivät saa estää lattian normaalia elämistä.
j)    Valmiin lattian rakennusaikaiseen suojaukseen tulee käyttää riittävän vahvaa pahvia, jotka kiinnitetään toisiinsa
teippaamalla (ei lattiaan). ÄLÄ KÄYTÄ MUOVIA TAI MUUTA HENGITTÄMÄTÖNTÄ MATERIAALIA SUOJAAMISEEN.

4.3. Vältä yleisimmät asennusvirheet

Tutustumalla huolella ja etukäteen asennusohjeisiin varmistetaan onnistunut lopputulos. Valtaosassa ongelmatapauksissa ei tätä ensimmäistä ja tärkeintä ohjetta ole noudatettu, vaan työhön on ryhdytty puutteellisin tiedoin ja taidoin:

Valmistajan aluslattialle asettamat vaatimukset eivät täyty:
•    Alusta epätasainen (lattia joustaa, lukkopontit murtuvat)
•    Uudisrakennuskohteissa lattian kosteutta ei ole mitattu(lattia liian kostea, laudat käpristyvät)
•    Puuttuva vesihöyrymuovi /betoninen aluslattia (laudat käpristyyvät)
•    Puuttuva askeläänieriste (kopina)
Muut työvirheet:
•    Riittämätön liikkumavara (rakoilu)
•    Riittämätön limitys (rakoilu)
•    Väärän työkalun käyttö (pontin rikkoutuminen)
•    Vaurioitunut tai vahingoittunut lauta asennetaan lattiaan

4.4. Vastaanotto- ja takuutarkastukset

Työn tilaajalle luovutetaan vastaanottotarkastuksessa katselmuksen tulokset, päällysteen käyttö-, hoito- ja huolto-ohjeet sekä tiedot käytetyistä
materiaaleista mahdollisine mittauspöytäkirjoineen.

4.4.1. Lattian arviointiperusteet

Valmis lattia on yleisvaikutelmaltaan yhdenmukainen. Valmiissa lattiapinnassa ei ole tahroja tai naarmuja. Pintarakenne on ehjä eikä pinnassa näy
työvälineiden jälkiä tai vastaavia vikoja. Lattiassa oleva vika on haittaava, jos se näkyy yleissilmäyksellä tilan normaalivalaistuksessa. Yksittäiset virheet
eivät saa näkyä päivänvalossa tai tilan normaalivalaistuksessa, kun lattiaa tarkastellaan kohtisuoraan 1.5 m:n etäisyydeltä. Tiloissa, joissa ei ole päivänvaloa
tai tilan normaalivalaistus on heikko, voidaan käyttää lisävaloa.

4.4.2. Sallitut poikkeamat

•    Suurin sallittu poikkeama tuotteiden valmistusmitoissa on 0,2 mm (paksuus, leveys ja pituus), ellei toisin ole ilmoitettu.
•    Valmiin lattiapinnan tasaisuus on vähintään +/- 3 mm / 2000 mm.
•    Lattiassa sallitaan enintään 0,2 mm:n hammastuksia ja 0,2 mm:n levyisiä rakoja.
•    Sallittu kuperuus ja koveruus on 0,2 % laudan leveydestä.

4.4.3. Takuutarkastus

Jos takuutarkastus osuu vuodenaikaan, jolloin ilman suhteellinen kosteus on pienimmillään (yleensä tammikuu-maaliskuu), voivat äärimmäiset kosteusolosuhteet
näkyä lattian pinnassa. Tällöin lattia tarkastetaan tarvittaessa uudestaan normaalien kosteusolosuhteiden vallitessa.

Mikäli lattiassa todetaan korjaustoimenpiteitä vaativia virheitä, tulee virheiden syyt sekä ympäröivien rakennusosien kunto selvittää ennen korjaustöiden
aloittamista.

5. KÄYTÄ JA HUOLLA OIKEIN!

Lattian käyttöiän kannalta on ratkaisevaa, minkälaiselle rasitukselle ja huollolle lattia altistetaan. Oikeat käyttöolosuhteet, ennaltaehkäisevät hoitotoimenpiteet sekä oikeat puhdistus- ja hoitomenetelmät pidentävät tehokkaasti lattian käyttöikää. Vastaavasti näiden, yleisiin takuuehtoihin kirjattujen, seikkojen laiminlyönti voi aiheuttaa hyvinkin nopeasti lattian pinnan ennenaikaisen vaurioitumisen sekä lattian käyttöarvon laskun, joten onnistunut lattiaratkaisu koostuu aina itse tuotteen lisäksi myös sen oikeasta käytöstä ja huollosta. Tutustu aina valmistajan tuotekohtaisiin käyttö- ja hoito-ohjeisiin.

5.1. Käyttöolosuhteet

Uivat lattiarakenteet ovat pääsääntöisesti kolmikerrosrakenteisia ja puuainespohjaisia(HDF- runko) lukkoponttilattioita, joiden pintakerros voidaan pinnoittaa eri materiaaleilla. Ne kaikki reagoivat ilmankosteuden kausiluontoisiin muutoksiin huonetilassa kutakuinkin samalla tavalla: Talvella, ilmankosteuden ollessa matalalla lämmityskauden takia, laudat kutistuvat saattaen aiheuttaa saumoissa rakoilua. Suhteellisen ilmankosteuden taas kasvaessa lämmityskauden päätyttyä rakoilu yleensä häviää. Lautaparkettien kohdalla pitkään jatkunut liian kuiva sisäilma saattaa aiheuttaa laudoissa pysyviä muodonmuutoksia varsinkin puulajeilla, kuten pyökki ja vaahtera, joilla esiintyy tavanomaista suurempaa kutistumista ja laajenemista. Kosteina kesäkausina laudat voivat turvota väliaikaisesti siten, että lattioissa esiintyy narinaa. Suosittelemmekin ilmankostuttimien käyttöä talvikuukausien aikana sekä
lämmitystä ja tuuletusta kosteina vuodenaikoina. Suhteellisen ilmankosteuden tulisi pysytellä välillä 35 – 60 RH% lämpötilan ollessa 18-20 °C.

Poikkeuksena edellisestä on ainoastaan vinyylilattia ”Hydro”, jonka massiivivinyylirakenne mahdollistaa lattian käytön kuivimmissa ja kosteammissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi vain osan vuodesta käytössä olevilla kesämökeillä.

5.2. Ennaltaehkäisevä hoito

Seuraavilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan pidentää tehokkaasti lattioiden käyttöikää:

  • ESTÄ hiekan, lian ja kosteuden kulkeutumista lattioille käyttämällä sisäänkäyntien luona kunnollisia mattoja!
  • PUHDISTA lattia säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti!
  • KÄYTÄ huopatassuja huonekalujen alla ja suojamattoja työtuolien rullien alla.
  • ÄLÄ koskaan jätä vettä lattialle vaan kuivaa se heti!
  • SIIRRÄ huonekalut aina nostamalla, ei vetämällä!

5.3. Puhdistus- ja hoitomenetelmät

5.3.1. Käyttöönottopuhdistus

Lattioille riittää käyttöönottopuhdistukseksi imurointi ja tarvittaessa nihkeä pyyhintä mikrokuitumopilla.

5.3.2. Pinnan suojaus hoitoaineilla

Lattiat ovat tehtaalla valmiiksi pintakäsiteltyjä ja ne ovat sellaisenaan käyttövalmiita, kulutuksenkestäviä ja helppohoitoisia. Erilaisten suoja- ja kiillotusvahojen käyttöä ei suositella niiden kalvonmuodostuksen takia. Mikäli lattiassa käytetään suoja-aineita, ne tulee olla lattiavalmistajan hyväksymiä hoitotuotteita ja – menetelmiä.

5.3.3. Puhdistus- ja hoito

Ylläpitosiivouksessa irtonainen pöly ja roskat poistetaan imuroimalla tai kuiva/nihkeäpyyhinnällä. Kiinnittynyttä liikaa poistettaessa käytetään kosteapyyhintä-menetelmää valmistajan puhdistusainesuositusta noudattaen. Tahranpoistoaineen vaikutuksen ollessa epäselvä kokeile huomaamattomaan kohtaan tai irtopalaan.

TAHRALAJI LAUTAPARKETITPuhdistusaine LAMINAATTILATTIATPuhdistusaine KORKKILATTIATPuhdistusaine VINYYLILATTIATPuhdistusaine NAHKALATTIATPuhdistusaine
Hedelmät, marjat, mehut, maito, kerma, virvoitusjuomat, viini, kahvi, virtsa, tee Synteettinen1)puhdistusaine Laminaattilattian puhdistusaine1) Synteettinen1)puhdistusaine Synteettinen1)puhdistusaine Synteettinen1)puhdistusaine
Suklaa, rasva, öljy, kenkävoide, korkojen jäljet, terva, piki Mineraali- tärpätti Mineraali- tärpätti Mineraali- tärpätti Mineraali- tärpätti Mineraali- tärpätti
Värinauha, monistusvaha, korjauslakka, kuulakärkikynä, muste, huulipuna Taloussprii Taloussprii Taloussprii Mineraali- tärpätti Taloussprii
Veri Kylmä vesi Kylmä vesi Kylmä vesi Kylmä vesi Kylmä vesi

1) Ei sisällä saippuaa

5.3.4. Pinnan uudistaminen

Uivissa lattiarakenteissa ainoastaan lautaparkettien pinta voidaan uudistaa hiomalla 1-2 kertaa. Tuotteen pintasäleen paksuus sekä käyttörasitus vaikuttavat Pinta hiotaan puhtaalle puulle, jolloin myös mahdollinen tehtaalla tehty erikoispintakäsittely häviää lopullisesti. Hiottu puupinta voidaan käsitellä uudelleen lakkaamalla, petsaamalla, vahaamalla tai öljyämällä.

5.4. Lattian elinkaari ja hävittäminen

Uivien lattiarakenteiden laskennallinen elinkaari asennuksesta hävittämiseen on noin 10 – 20 vuotta. Lautaparketeilla laskennallinen elinkaari on 1-2 hionnalla noin 30 – 40 vuotta. Tuotteen tekniset ominaisuudet  sekä käyttörasitus vaikuttavat tuotteen käyttöikään.

TUOTERYHMÄ LAUTAPARKETIT LAMINAATTILATTIAT KORKKILATTIAT VINYYLILATTIAT NAHKALATTIAT
Elinkaari 30 -40 vuotta 10 -20 vuotta 10 -20 vuotta 10 -20 vuotta 10 -20 vuotta
Hävittäminen Kaatopaikkajäte, voidaan hävittää myös polttamalla Kaatopaikkajäte, voidaan hävittää myös polttamalla Kaatopaikkajäte, voidaan hävittää myös polttamalla Kaatopaikkajäte Kaatopaikkajäte

5.5. Lattiamateriaalien ekologisuus ja kestävä kehitys

Niin rakennusmateriaalien kuin itse rakentamisenkin nykyvaatimukset painottavat kestävyyttä, vähähiilisyyttä ja ekologisuutta. Rakennusmateriaalien kohdalla alan teollisuuden yhteiset mittarit tuotteiden ympäristöystävällisyyden arvioimiselle raakamateriaalista hävittämiseen saakka ovat vaillinaiset, joten tuotteiden ekologisuuden vertailulle ei vielä ole saatavana kattavia elinkaaritietoja. Yhtenä edelläkävijänä alalla on toiminut sveitsiläinen parkettivalmistaja Bauwerk Parkett AG, jonka tutkimus parkettilattioiden ekotasapainosta analysoi parkettilattioiden ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta.

Mittareiden puuttumisen takia vertailuja ja valintoja tehdään jatkossakin vielä vahvasti mielikuvatasolla. Tulevaisuudessa lattiaratkaisujen ympäristöystävällisyyttä tulisi voida tarkastella mielikuvien sijaan ekologisena -, sosiaalisena – sekä taloudellisena kestävyytenä.