Parketti on puuta
4-osainen opassarja Triofloorin parkettien maailmaan
Kaikki mitä olet halunnut tietää parketeista ja vielä hieman enemmän. Neliosaisessa opassarjassamme käymme lyhyesti läpi parkettiemme historiaa ja sukupuuta, perehdymme parketin visuaaliseen ilmeeseen lajitelma- ja kuvio-oppaiden avulla ja lopuksi sukellamme lattiapinnan alle selvittämään hyvän parkettipuun ominaisuudet.
- Lyhyt johdatus parkettimallistomme historiaan ja sukupuuhun
LAJITELMAOPAS
- Lautaparkettien (Boen) ja 2-kerrosparkettien (Bauwerk) lajitelmat
- Eurooppalainen lajitelmastandardi EN13489 sauvakoon parketeille
- Puun rakenne ja visuaalinen ilme
PUUOPAS
- Ilmastokriisi ja parkettiteollisuus
- Puu lattiassa – parkettipuun fysikaaliset, mekaaniset, ekonomiset ja ekologiset ominaisuudet:
- Puun kosteuselämisen hallinta
- Parkettipuulajien kovuus ja kestävyys
- Puun lämpötekniset ja akustiset ominaisuudet
- Saatavuus ja ekologinen kestävyys
| 100-luku | 1539 | 1700-luku | 1800-luku | 1930-luku | 1970-luku | 1980-luku |
| Opus spicatum -tiililattiat | Ensimmäinen parkettilattia | PARKETTISAUVA | Vanharuutu-parketti | Mosaiikkiparketti | 2-kerrossauva | Ohutsauva |
| PYSTYPUUPARKETTI | Monitoimiparketti | 3-säle lautaparketti Kuviolautaparketti | ||||
| LANKKU | Halaspuolikas | Sahattu lankku | Konepontattu lankku | 2-kerroslankku | Lankkulautaparketti |
PARKETTISAUVA
Opus Spicatum -tiililattiat
Antiikin Roomassa oli 100-luvulta alkaen käytössä “opus spicatum” (lat. spica, tähkä) niminen pinnoitusmenetelmä, jossa identtiset tiilenkappaleet kiinnitettiin laastilla kalanruotokuvioon – tai tähkäkuvioon, kuten menetelmän latinankielinen nimi kertoo. Tekniikkaa käytettiin pääasiassa lattiassa, mutta kuvion mahdollistaman rakenteellisen lujuuden ansiosta myös seinissä sekä tori- ja katukivetyksissä.
Ensimmäinen parkettilattia – Fontainebleaun palatsi
Ensimmäinen parkettisauvalattia asennettiin tiettävästi Ranskan kuninkaan Frans I:n Fontainebleaun palatsin lattiaan vuonna 1539. Tekijöinä ovat olleet Pohjois-Italiasta Lombardian alueelta palkatut huonekalu- ja taidepuusepät, jotka pinnoittivat myös lattian huonekalujen, seinien ja katon tapaan puulla. Tämä Ranskan ensimmäinen renesanssi-interiööri on ottanut vaikutteensa suoraan Pohjois-Italian varhaisrenesanssista Frans ensimmäisen Alppien yli suuntautuneen sotaretken seurauksena. Terminä ”parquet” on ranskalainen ja se on tarkoittanut ”geometrisesti leikattuja puukappaleita, joita lattiaan kuvioihin asettelemalla saavutetaan koristeellinen vaikutelma”. Askel kivilattialta parketille on ollut kulttuuri- ja taidehistorian näkökulmasta askel keskiajalta uuteen aikaan ja renesanssiin Euroopassa.
PARKETTISAUVA – Kuninkaiden ja keisareiden parkettisauva
Reilun sadan vuoden ajan (1682-1789) Ranskan kuninkaiden ja hovin asuttama Versaille’n loistelias barokkipalatsialue toimi kulttuurin ja politiikan keskuksena suurvalta-Ranskassa ja oli suurelta osin vaikuttamassa siihen, että 1700 -luvulta alkaen parkettilattiat saavuttivat suuren suosion niin hoveissa kuin varakkaamman porvaristonkin keskuudessa ympäri Eurooppaa.
Vanharuutu-parketti – Menneen maailman arvokkuutta
Vanharuutu-parketti oli porvariston suurten ja edustavien kaupunkiasuntojen parkettityyppi, jonka käyttö Suomessa alkoi kertaustyylien aikaan 1800- luvun lopulla jatkuen jugendin ja 20-luvun pohjoismaisen klassisimin kautta aina 30- luvun lopun funkkisrakennuksiin saakka. Pontittoman vanharuudun sukulaistuotteita ovat myöhemmin markkinoille tulleet mosaiikkiparketit (1930-luku) sekä ohutsauvat (1980-luku). Katso tuotteemme >
Mosaiikkiparketti – Tarkoitus sanelee muodon
Sveitsiläinen Bauwerk patentoi vuonna 1935 teollisesti valmistettavan parkettisauvan, jonka nerokkuus piilee sen yksinkertaisessa muodossa, monikäyttöisyydessä sekä raaka-aineen hyödyntämisen tehokkuudessa. ”Funktionaalinen rakennusosa koneeseen, jossa eletään” – sveitsiläisen arkkitehdin Le Corbusierin kuuluisaa sanontaa hieman uudelleen versioiden. Funktionalismi, teräsbetoni sekä rakennusosien massatuotanto olivat ratkaisu ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaan asuntopulaan Euroopassa 20-luvulla sekä apu vuoden 1929 pörssiromahduksesta toipumiseen 30-luvulla. Katso tuotteemme >
Monitoimiparketti – Mosaiikkiparketin kestoversio hyödyntää materiaalihukan
Myös teollisuusparketin nimellä tunnettu 22 mm:n monitoimiparketti syntyi, kun mosaiikkisauva käännettiin kyljelleen. Monitoimiparketin valmistuksessa voidaan hyödyntää suurin osa siitä hukasta, mikä lankeaa mosaiikkisauvaa lajiteltaessa. Monitoimiparketin lajitelman hukkaa taas voidaan käyttää edelleen monitoimiparketin 10 mm:n versioon sahaamalla sauva pituussunnassa puoliksi. Samalla parkettiaihiolla (8 x 23 x 160 mm) voidaan siis valmistaa kolmea eri tuotetta ja näin minimoida syntyvä raaka-aineen hukka. Katso tuotteemme >
2-kerrossauva – Keski-Euroopan valtias
Bauwerk esitteli vuonna 1975 valmiiksi pintakäsitellyn valmissauvaparketin, jonka 2- kerrosrakenne mahdollisti mosaiikkiparkettia suuremman parkettisauvan liimaamisen suoraan betoniin ilman asennusvaneria. Etuna uivaan lautaparkettiin verrattuna on kiinteä askeltuntu, autenttinen massiivisauvan ulkonäkö sekä liikuntasaumalistaton asennustapa. Massiiviparketteihin verrattuna erona on nopeampi ja edullisempi asennustyö. Nykyään valtaosa Keski-Euroopassa asennettavista parketeista on pohjasta liimattavia 2-kerros parketteja, joita yksin Bauwerk valmistaa miljoonia neliömetrejä vuodessa sauvoina ja lankkuina.
Ohutsauva – Massiivisauvan edullisempi versio
Saksasta lähtöisin oleva ohutsauvaparketin valmistus aloitettiin 1980-luvun alussa. Pontiton sauvaparketti on sukua vanharuutu- ja mosaiikkiparketeille. Katso tuotteemme >
Lautaparketti – Pitkä tuotekehitystyö
Lautaparketin 3-kerros lamellirakenne patentoitiin Ruotsissa jo vuonna 1941(Kährs). Uivaksi asennettava 3-säle lautaparketti alkoi kuitenkin valtaamaan markkinoita pohjastaan liimattavalta mosaiikkiparketilta vasta 1980-luvulla lautaparketin työstö- ja pintakäsittelytekniikan kehityttyä kilpailukykyiseksi. Rakennusliikkeille uusi parkettityyppi on ollut mieluisa, sillä se voidaan asentaa höyrysulkumuovin kanssa huomattavasti kosteammalle betonille ilman aikaa vieviä pohja- ja pintakäsittelyvaiheita. 3-säleinen lautaparketti imitoi juoksevaan kuvioon asennettua massiivisauvaa. Katso tuotteemme >
PYSTYPUUPARKETTI
Tehdassalien erikoislattia
Teollinen vallankumous kiihtyi 1860-luvulla teräksen valmistusmenetelmien kehittymisen myötä. Halpa ja laadukas teräs synnytti Euroopassa uuden konepajateollisuuden, joka pystyi tekemään hyvin monimutkaisia koneita. Pystypuu soveltui erinomaisesti uusien tehdassalien lattiamateriaaliksi, sillä se on poikkileikkauspinnaltaan erittäin kulutuksenkestävää ja omaa myös syyn suuntaisesti hyvän puristuslujuuden. Etuna oli myös pystypuulattian kyky ottaa pehmeästi vastaan putoavien esineiden tai työkalujen liike-energia vain paikallisesti vaurioituen. Tuotantoseisokeilta vältyttiin, koska haljenneet palat olivat helppo irrottaa ja korvata uusilla. Katso tuotteemme >
LANKKU
Halaspuolikkaat
Ensimmäinen askel siirrettävän asumuksen maalattialta kiinteän suojan puulattialle lienee otettu Euroopassa viimeistään pronssikauden aikana noin 4000 vuotta sitten, jolloin maanviljelys ja karjankasvatus oli vakiintumassa ja syrjäyttämässä metsästäjä- keräilijä kulttuurin. Meillä Suomessa halaspuolikkaista (veistetty rungonpuolikas) tehdyt pirttien lankkulattiat alkoivat yleistyä vasta 1500-luvulla peltoviljelyn tullessa liikkuvan kaskiviljelyn rinnalle. Peltoviljelystä johtuva maanomistajuuden tarkentuminen johti siihen, että pysyviä asumuksia saatettiin alkaa rakentamaan.
Sahattu lankku – Parketin imitointia Suomessa
1700 -luvulla, raudanvalmistuksen, ohuiden sahanterien sekä kansainvälisen puukaupan kehittyessä, puun vientikaupoilla vaurastuneen porvariston kaupunkitalojen lattiat olivat jo sahattua lankkua. Lankuissa oli höylätyt puolipontit ja ne kiinnitettiin lattiavasoihin nauloilla. Höylättyyn lankunpintaan maalattiin usein geometrisiä kuvioita Euroopassa muodissa olevaa parkettisauvalattiaa jäljittelemään.
Konepontattu lankku – Nykyaikainen lankku
Halpa ja laadukas teräs mahdollisti jyrsinkoneiden valmistuksen aloittamisen 1880-luvulla. Ponttijyrsin siirsi käsityönä tehtyjen lattialankkujen valmistuksen teolliseen mittakaavaan.
Valmislankku – Kohti ohuempia rakenteita
Bauwerkin vuonna 1975 kehittämä parketin 2-kerrosrakenne soveltuu myös lankkukoon tuotteisiin. Betoniin liimattavan valmislankun etuna uivaan lautaparkettiin verrattuna on kiinteä askeltuntu sekä liikuntasaumalistaton asennustapa. Massiivilankkuun verrattuna etuna on nopeampi ja edullisempi asennustyö.
Lankkulautaparketti – Viimeisin puupinnan työstö- ja värjäysteknologia käytössä
80-luvulla yhdessä 3-säleisen lautaparketin kanssa markkinoille tullut lankkulautaparketti on kasvattanut suosiotaan tasaisesti. Pintojen eri asteinen harjaaminen, alueellinen kuluttaminen ja vanhentaminen sekä laaja värisävyjen kirjo yhdessä viisteiden kanssa ovat uusia visuaalisia tehokeinoja, joiden avulla lankkulautaparketti yrittää menestyä synteettisten lattiamateriaalien kanssa käytävässä kilpailussa.
- Eurooppalaiset standardit
- Boen- ja Bauwerk- lajitelmat
- Mosaiikkiparketin tammi- lajitelmat esimerkkinä
- Puun rakenne ja visuaalinen ilme
Epähomogeenisena luonnonmateriaalina jokaisella puunrungolla on oma yksilöllinen rakenteensa ja väriyhdistelmänsä. Tästä syystä rungosta saadaan eri tasoista raaka-ainetta jalostettavaksi parkettiteollisuuden tarpeisiin. Pohjoisen pallonpuoliskon puulajeilla miltei koko runko voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi lajittelemalla rungosta lankeava materiaali ulkonäön perusteella lajitelmiksi.
Eurooppalaiset standardit
Euroopassa on käytössä sauvakoon parketeille (3-säle lautaparketit, valmissauvat, mosaiikkiparketit, massiivisauvat sekä ohutsauvat) lajitelmastandardi EN13489. Käyttämällä lajitelmasymboleita tehtaat voivat nimetä lajitelmat markkinointimielessä kukin omalla tavallaan.
Lankku-, monitoimi- ja pystypuuparketit kuuluvat lajitelmastandardiin EN13489 / free class, jolloin valmistajat voivat määrittää ja nimetä lajitelmat tuoteryhmäkohtaisesti ilman symboleita.
Boen- lajitelmat: https://boen.com/en/products/grading-systems/
Bauwerk-lajitelmat: https://www.bauwerk-parkett.com/int-en/know-how/parquet-know-how/Grading.html
Mosaiikkiparketin tammilajitelmat esimerkkinä
Koska tammi on ylivoimaisesti käytetyin parkettimateriaali ominaisuuksiensa sekä hyvän saatavuuden vuoksi, ja koska rungosta käytetään hyväksi myös sydänpuusta väriltään eroava pintapuu, ovat tammen parkettilajitelmat laajimmat ja käytetyimmät. Oheisen viiden lajitelman lisäksi on käytössä ns. sekalajitelmat, esim. Select/Natur, jossa Select lajitelmaan on otettu mukaan Natur -lajitelman sauvoja. Tällä valmistajat pyrkivät vastaamaan Select-lajitelman kovaan kysyntään.
| SELECT | NATUR | NATURELL | RUSTICAL | GESTREIFT |
 |  |  |  |  |
 |  |  |  |  |
| Sydänpuun värisävyt vallitsevia. Puuaines on suorasyistä. Lajitelmassa ei sallita pintapuuta, vino- tai poikkisyisyyttä, karkeita värin tai rakenteen vaihteluita eikä oksaisuutta tai oksaryhmiä. | Sydän- ja pintapuun värisävyt yhtäläisiä, tasainen vaihtelu vallitseva. Mukana vino- tai poikkisyistä puuainesta. Lajitelmassa ei sallita karkeita värin tai rakenteen vaihteluita eikä yleistä oksaisuutta tai oksaryhmiä. | Sydän- ja pintapuun värisävyissä vaihteluita ja syykuvio näkyvämpää kuin NATUR-lajitelmassa. Yleistä oksaisuutta tai osaryhmiä ei sallita. | Sydän- ja pintapuun värisävyjen vaihtelu sekä oksaisuus ovat vallitsevia. Oksien tulee olla kiinteitä, eivätkä ne saa heikentää parketin kestävyyttä. | Tammen kaikki värisävyt ja vaalea pintapuu (ns.läski) ovat vallitsevia. Värisävyjen vaihtelu antaa juovikkaan/raidallisen vaikutelman. Lajitelmassa ei sallita rakennevikoja, oksaisuutta tai oksaryhmiä. |
Puun rakenne ja visuaalinen ilme
VUOSIRENKAAT
Vuosirenkaan (kuva1) tai sen osien selvä tai epäselvä erottuminen vaikuttavat ratkaisevasti puun leikkauspinnoille muodostuvan kuvion, eli syyrakenteen voimakkuuteen. Vaikuttavat tekijät:
- Kevät- ja kesäpuun eron vaihtelu
- Kasvupaikka ja vallitsevat ilmasto-olosuhteet
Selvästi tai epäselvästi näkyvä vuosirengas muodostuu ainakin sellaisilla seuduilla, missä kasvukausien välillä on selvä lepokausi. Sellaisilla seuduilla, missä kasvu jatkuu läpi vuoden, ei varsinaisia vuosirenkaita muodostu. Vuosirenkaattomia puulajeja löytyy päiväntasaaja-alueella kasvavista jalopuulajeista.
SYDÄN- JA PINTAPUU(LÄSKI)
Kasvavilla puilla rungon sisimmän osan solukot kuolevat puiden vanhetessa. Rungon sisimmän osan solukosta muodostuu vähitellen ns. sydänpuuta, joka eroaa ympäröivästä pintapuusta monessa suhteessa.
Sydän on pintapuuta tummempaa (A)
Eurooppalaisissa ja Pohjois-Amerikkalaisissa puulajeissa, esimerkkeinä tammi ja pähkinä, vaaleaa pintapuuta (läski) ei poisteta valmistusprosessissa, vaan tuotteet lajitellaan visuaalisten ominaisuuksien mukaan (kts. tammen lajitelmat). Värieron lisäksi sydän- ja pintapuun välillä saattaa olla kosteuseroja, kuten esimerkiksi männyllä.
Sydän on saman väristä kuin pintapuu, mutta kuivempaa (B)
Eräillä puulajeilla sydän- ja pintapuun välillä ei ole merkittävää värieroa ja ne eroavat toisistaan pelkästään kosteuden perusteella. Esimerkkinä kuusi.
Sydän- ja pintapuun välillä ei ole värieroa, eikä kosteuseroa (C)
Esimerkkinä koivu ja pyökki.
KASVUPAIKKA JA OLOSUHTEET
Puu on erittäin epähomogeenista ainetta, jossa fysikaaliset ja visuaaliset ominaisuudet vaihtelevat jopa yksittäisen puun sisällä. Kasvupaikka ja olosuhteet vaikuttavat puun väriin ja rakenteeseen suuresti.
Uivat lattiarakenteet
- Lautaparketit: Boen Herringbone Click kalanruotoparketti
Aluslattiaan liimattavat parketit
- 3-kerrosparketti: Boen Chevron kalanruotoparketti
- 2-kerrosparketti: Formpark -designparketin asennuskuviot
- 2-kerrosparketit: Valmissauvojen asennuskuviot
- Mosaiikkiparketin asennus- ja erikoiskuviot
Asennusvaneriin liimattavat parketit
- Massiivisauvan asennus- ja erikoiskuviot
- Ohutsauvan ja Vanharuudun asennus- ja erikoiskuviot
Uivat lattiarakenteet
Aluslattiaan liimattavat parketit
2-kerrosparketit: Valmissauvojen asennuskuviot (irtosauvat)
KALANRUOTOKUVIO 
SUORA KUVIO 
JUOKSEVA KUVIO 
ENGLANTILAISKUVIO
Mosaiikkiparketin asennus- ja erikoiskuviot (asennusverkossa)
Asennusvaneriin liimattavat parketit
Massiivisauvan asennus- ja erikoiskuviot (irtosauvat/asennusverkko)
Ruutukuvio koskee vain sauvakokoa 15 x 68 x 408 mm
Ohutsauvan (verkossa) ja Vanharuudun (irtosauvat) asennus- ja erikoiskuviot(asennusverkossa)
- Ilmastokriisi ja parkettiteollisuus
- Puu lattiassa – parkettipuun fysikaaliset, mekaaniset, ekonomiset ja ekologiset ominaisuudet:
- Puun kosteuselämisen hallinta
- Parkettipuulajien kovuus ja kestävyys
- Puun lämpötekniset ja akustiset ominaisuudet
- Saatavuus ja ekologinen kestävyys
Ihmisen ja ympäristön kannalta puu on erinomainen rakennusmateriaali. Sen käyttöä lisäämällä voimme vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta sekä rakentamisen hiilidioksidipäästöjä.
Ilmastokriisi ja parkettiteollisuus
Viimeisen viidensadan vuoden ajan on eurooppalaisten parkettilattioiden puulajivalintoja ohjanneet tekijöille kertynyt käyttökokemus, mutta myös puumateriaaliin saatavuus sekä vallalla olleet muotivirtaukset. Nyt ilmastokriisin, metsäkadon ja viime kädessä asiakaskunnan asetettua parkettiteollisuudelle uusia rajoja eksoottisten puulajien käytön suhteen, on teollisuudessa siirrytty mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään pohjoisen pallonpuoliskon sertifioitujen metsien ei-uhanalaisia puulajeja.
Tuhlailevasta käytöstä kestävään kehitykseen
Eksoottisilla puulajeilla rungon sydänpuu on usein rungon teknisesti arvokkain osa, sillä väriviallista pintapuuta harvoin pystytään hyödyntämään sinistymis-, laho- ja hyönteisvaurioiden takia. Iso osa rungosta joudutaan hävittämään puunjalostusteollisuudelle käyttökelvottomana vain sydänpuun kelvatessa jatkojalostettavaksi.
Pohjoisen pallonpuoliskon puulajeilla, kuten koivulla ja pyökillä, ei sydän- ja pintapuun välillä ole väri- tai laatueroa, joten runko voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tammen ja pähkinän pintapuun väriero taas voidaan hyödyntää valmistusprosessissa lajitelmien avulla (kts. lajitelmaopas) raaka-ainetta tuhlaamatta, sillä pintapuu eroaa sydänpuusta vain värin puolesta.
Kun parkettiteollisuuden raaka-aine saadaan nyt suurilta osin lähialueen metsistä, säästyy energiaa ja syntyy vähemmän valtamerikuljetuksista syntyneitä haitallisia rikkipäästöjä. Ekologisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys toteutuu paremmin Euroopan alueella toimittaessa.
Boen ja Euroopan elinvoimainen tammivyöhyke
Malliesimerkki parkettiteollisuuden vihreästä muutoksesta on norjalais- sveitsiläinen parketinvalmistaja Boen, joka valmistaa lautaparketteja Liettuan tehtaallaan. Metsäkadon ehkäisemiseksi Boen on luopunut kaikista eksoottisista puulajeista ja käyttää tuotannossaan vain raaka-aineita, jotka on hankittu korkean uudistumisasteen hoidetuista metsistä. Näin Boen voi taata asiakkailleen mahdollisimman hallitun ja sertifioidun toimitusketjun.
Boen hyödyntää raaka-aine hankinnoissaan sekä tuotantoketjun hallinnassaan Euroopan tammivyöhykkeellä keski- Euroopassa ja lähialueella Baltiassa kasvavia metsiä, joissa kasvaa tammen ohella myös saarnea. Vyöhykkeellä kasvava eurooppalainen tammi on kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisluokituksessa parhaassa luokassa LC, eli tammi on ”Elinvoimainen eliölaji, joka tunnetaan hyvin ja jonka kanta on runsas ja vakaa”
Taulukko 1: Boenin parkettituotannon puulajit ja tuotteiden määrät vuonna 2021.
| Valmistaja | Kasvualue | Tuotannossa olevat puulajit | Tuotteiden määrä 2021 |
| Boen1) | Eurooppa | Tammi | 2652) |
| Saarni | 13 | ||
| (Pyökki) | (3) | ||
| Pohjois-Amerikka | Am. kirsikka | 6 | |
| (Kanadan vaahtera) | (5) | ||
| Am. pähkinä | 13 |
1) Norjalainen lautaparketinvalmistaja Boen on osa sveitsiläistä Bauwerk-Boen konsernia, joka on yksi Euroopan johtavista parketinvalmistajista. Konsernin parkettien tuotantomäärät vuositasolla ovat n. 9 miljoonaa neliömetriä
2) Pitkälle kehittynyt uusi puun pintakäsittelyteknologia mahdollistaa värjäämisen ja pinnan struktuurin käsittelyn aivan uudella tavalla, joten värikkäiden eksoottisten puulajien poissaoloa on nyt helppo kompensoida tammea värjäämällä.
Suomi ja liian kapea etelärannikon tammivyöhyke
Maamme sijainti pohjoisella havupuuvyöhykkeellä on väistämättä tehnyt meistä parkettipuun kohdalla tuontiraaka-aineesta riippuvaisen, sillä omat luontaiset havu- ja lehtipuulajimme ovat auttamattomasti liian pehmeitä parkettipuuksi. Kapealla (leveimmillään n. 30 km) etelärannikon tammi- ja saarnivyöhykkeellämme kasvaa liian vähän raaka-ainetta kestävällä tavalla hyödynnettäväksi. Tulevina vuosisatoina tilanne saattaa hyvinkin muuttua, sillä tammimetsien on ennustettu palaavan Etelä- Suomeen lämpötilan nousun vuoksi.
”Honkia hirsiks ja koivuja koreiks” – Kansanperinnetietoa Satakunnasta
Puu lattiassa – hyvän parkettipuun fysikaaliset, mekaaniset, ekonomiset ja ekologiset ominaisuudet
Kuten luonnonmateriaalien käyttöön perustuvassa perinnerakentamisessa ylipäätään, myös parkettilattioiden kohdalla parhaiten toimivat puulajit ovat valikoituneet lattiaan vuosisatojen saatossa saatujen hyvien käyttökokemusten perusteella. Hyvällä parkettipuulajilla on viisi ominaisuutta, jotka tekevät siitä toimivan ja kestävän lattiamateriaalin:
- Hillitty kosteuseläminen (fysiologinen ominaisuus)
- Riittävä kovuus ja hyvä työstettävyys (mekaaniset ominaisuudet)
- Saatavuus (ekonominen ominaisuus)
- Ekologinen kestävyys (uusiutuvuus)
Hyvän parkettipuun kuudes ominaisuus on tietenkin lattiaan soveltuva visuaalinen ilme, eli syykuvioinnin luonne ja voimakkuus, puun sydän- ja pintapuun väri, sekä puun oksaisuus. Näitä parkettipuun visuaalisiin lajitelmiin liittyviä ominaisuuksia on käsitelty tarkemmin lajitelmaoppaassa.
Triofloorin parkettimalliston puulajeilla on luonnonmateriaaleina ominaisuuskohtaisia eroja, mutta kaikki täyttävät edellä mainitut hyvälle parkettipuulle asetetut vaatimukset sallituissa käyttöolosuhteissa käytettyinä. Vaikka parkettipuulajien kosteuseläminen on hillittyä, tulee pohjoisissa olosuhteissamme lämmityskaudella huolehtia siitä, ettei huoneilman suhteelliseen ilmankosteus laske liian alas ja että huoneilman lämpötila pysyy mahdollisimman tasaisena (suositus 35-60 % RH, lämpötila n. 20 0C).
Puun kosteuselämisen hallinta
Hygroskooppisena materiaalina puu luovuttaa ja vastaanottaa kosteutta pyrkien tasapainoon ympäröivän ilman kosteuden kanssa. Puun kosteuden muutokset muuttavat puun tilavuutta ja ominaisuuksia. Parkettilattiassa tämä tarkoittaa lämmityskaudella rakoilua ja kesäaikaan turpoamista. Tätä puulattioille tyypillistä ominaisuutta voidaan hallita:
- Valitsemalla parkettipuuksi puulajeja, joilla muodonmuutokset kosteudenvaihtelussa pysyvät maltillisena.
- Kuivaamalla parkettiaihiot oikein valmistusvaiheen aikana.
- Välttämällä käyttö-, kuljetus-, varastointi- ja asennusolosuhteissa suuria ilmankosteuden ja lämpötilan muutoksia.
Yleisimpien parkettipuulajien kuivuessa tuoreesta täysin kuivaksi suurin muodonmuutos tapahtuu tangentin sekä säteen suuntaisesti, pienin syyn suuntaisesti (Taulukko 2).
Taulukko 2: Tilavuusmuutokset parkettipuuta kuivattaessa
| Kasvualue | Puulaji | Tilavuusmuutokset tuoreesta täysin kuivaksi | |||
| Säteen suuntainen | Tangentin suuntainen | Syyn suuntainen | Tilavuuskutistuma | ||
| Eurooppa | Tammi | 4–5 % | 9–11 % | 0,40 % | 12 % |
| Saarni | 5 % | 8 % | 0,30 % | 13 % | |
| Pyökki | 6 % | 12 % | 0,50 % | 18 % | |
| Pohjois-Amerikka | Amerikkalainen kirsikka | 4 % | 7 % | 0,20 % | 12 % |
| Kanadan vaahtera | 5 % | 10 % | 0,40 % | 15 % | |
| Amerikkalainen pähkinä | 5 % | 8 % | 0,20 % | 14 % | |
Puutuotteiden valmistusprosessissa muodonmuutoksia pyritään vähentämään kuivaamalla puu oikealla tavalla pohjoisiin olosuhteisiimme sopivaksi sekä sahaamalla tukkipuut siten, että aihioiden eläminen puurakenteen takia on mahdollisimman vähäistä. Puuaihiot kuivataan tapulikuivauksessa lautatarhakuivaksi (15 – 20 %), jonka jälkeen aihiot toimitetaan parketinvalmistajille, jotka kuivaavat aihiot kuivauslaitoksissaan valmiin parketin kosteusprosenttiin (8 % +/- 2%). Taulukossa 3 on kuvattu kuivatuksen eri vaiheet sekä kosteuden vähenemisen vaikutukset puun solutasolla.
Taulukko 3: Puun kuivaaminen
| Vaihe | Kosteusprosentti | Kuvaus | Piirros |
| Elävä puu | 90–100 % | Soluseinämät ovat veden kyllästämiä, lisäksi vettä on soluontelossa. Puun pintaosissa solut voivat olla kokonaan nesteen täyttämät. Puu ei lahoa, koska soluissa on paljon vettä. Puun molekyyliketjussa on runsaasti OH-ryhmän molekyylejä ja vesi polaarisena nesteenä on kulkeutunut/tunkeutunut näiden molekyyliketjujen väliin. |  |
| Kaadettu tukki | 30–60 % | Kuivuminen alkaa. Soluseinämät ovat edelleen veden kyllästämät, mutta soluonteloiden vesi kuivuu. Puusyiden kyllästymispiste saavutetaan, kun vesi on poistunut kokonaan soluonteloista (25-30%). Puu ei ole vielä kutistunut, sillä muodonmuutokset aiheuttava soluseinien kuivuminen ei ole vielä alkanut. Onteloissa oleva runsas happi ja seinämien runsas vesi luovat olosuhteet värivaurioille. |  |
| Lautatarhakuiva (tapulikuivaus ulkoilmassa) | 15–20 % | Kuivuminen jatkuu. Soluseinämät eivät saa enää vettä onteloista. Vesi vähenee soluseinämistä ja kutistuminen alkaa. Puulajikohtainen kutistuminen kuvataan säteen, tangentin ja tilavuuden muutosprosenteilla. Kuivumisen edetessä lujuusominaisuudet paranevat, lämmönvastus kasvaa ja sähkönjohtavuus pienenee. |  |
| Höyläyskuiva (uunikuivaus) | 15–18 % | ||
| Puusepänkuiva (uunikuivaus) | 10–12 % | ||
| Huonekalukuiva (uunikuivaus) | 5–8 % |
Kun huonetilan ilman suhteellinen kosteus vaihtelee välillä 45 – 60 Rh% ja lämpötila on noin 20 0C, vaihtelee parketin kosteus tuolloin välillä 8 – 11 %. Parketti on silloin stabiili eikä muodonmuutoksia esiinny. Taulukossa 4 on esitetty huoneilman suhteellisen ilmankosteuden ja lämpötilan vaikutus puun kosteuden muutokseen.
Taulukko 4: Huoneilman suhteellisen ilmankosteuden ja lämpötilan vaikutus puun kosteusprosenttiin
| Ilmankosteus % RH | Puun kosteus / paino-% | ||||||
| 90 % | 21,1 | 21,0 | 21,0 | 20,8 | 20,0 | 19,8 | 19,3 |
| 85 % | 18,1 | 18,0 | 18,0 | 17,9 | 17,5 | 17,1 | 16,9 |
| 80 % | 16,2 | 16,0 | 16,0 | 15,8 | 15,5 | 15,1 | 14,9 |
| 75 % | 14,7 | 14,5 | 14,3 | 14,0 | 13,9 | 13,5 | 13,2 |
| 70 % | 13,2 | 13,1 | 13,0 | 12,8 | 12,4 | 12,1 | 11,8 |
| 65 % | 12,0 | 12,0 | 11,8 | 11,5 | 11,2 | 11,0 | 10,7 |
| 60 % | 11,0 | 10,9 | 10,8 | 10,5 | 10,3 | 10,0 | 9,7 |
| 55 % | 10,1 | 10,0 | 9,9 | 9,7 | 9,4 | 9,1 | 8,8 |
| 50 % | 9,4 | 9,2 | 9,0 | 8,9 | 8,6 | 8,4 | 8,0 |
| 45 % | 8,6 | 8,4 | 8,3 | 8,1 | 7,9 | 7,5 | 7,1 |
| 40 % | 7,8 | 7,7 | 7,5 | 7,3 | 7,0 | 6,6 | 6,3 |
| 35 % | 7,0 | 6,9 | 6,7 | 6,4 | 6,2 | 5,8 | 5,5 |
| 30 % | 6,2 | 6,1 | 5,9 | 5,6 | 5,3 | 5,0 | 4,7 |
| 25 % | 5,4 | 5,3 | 5,0 | 4,8 | 4,5 | 4,2 | 3,8 |
| Ilman lämpötila | 10 °C | 15 °C | 20 °C | 25 °C | 30 °C | 35 °C | 40 °C |
Parketti rakoilee aina
Parkettilattian normaaliin käyttäytymiseen kuluu lievä rakoilu talvella lämmityskauden aikana ja vastaavasti rakoilun umpeutuminen kesäaikaan suhteellisen ilmankosteuden noustessa.
Stabiiliksi kuivatun (8 +/-1 %) puun prosentuaaliset tilavuusmuutokset ovat kuitenkin varsin suuria, jos huonetilan suhteellinen ilmankosteus ylittää tai alittaa suositusarvot reilusti. Taulukossa 5 on esitetty eurooppalaisten parkettipuulajien tilavuuden muutos parketin kosteuden muuttuessa prosenttiyksikön verran.
Taulukko 5: Tilavuusmuutos, kun puun kosteus muuttuu prosenttiyksikön verran
| Puulaji | Tilavuusmuutos |
| Tammi | 0,25 % |
| Saarni | 0,28 % |
| Pyökki | 0,31 % |
Pohjolan vuotuinen sisäilman kosteussykli on 15 – 65 RH%
Vesihöyrynä ilmassa olevat vesimolekyylit tunkeutuvat kesäkuukausina puun OH-molekyyliketjujen väliin turvottaen puuta ja vastaavasti lämmityskauden alkaessa ne luovuttavat paikkansa ketjussa, jolloin puu kutistuu ja raot ilmestyvät parkettiin. Lämmityskaudella huonetilan ilman suhteellinen kosteus saattaa laskea pahimmillaan jopa alle 10 prosentin lämpötilan ollessa samanaikaisesti jopa 25 0C. Näissä olosuhteissa parketin suhteellinen kosteus on pahimmillaan vain 2-3 prosenttia, jolloin puu ravistuu ja muutokset jäävät pysyviksi.
Mikäli asumisesta syntyvä normaali kosteuskuorma ei riitä nostamaan ilman suhteellista kosteutta suositustasolle lämmityskaudella, voidaan apuna käyttää siirrettäviä ilmankostuttimia. Puun tasaantuminen kuivasta kosteaan kestää noin 10 -14 vuorokautta ja toisinpäin kosteasta kuivaan noin 20 vuorokautta.
Eurooppalaisista parkettipuulajeista pyökki sekä Pohjois-Amerikkalaisista Kanadan vaahtera ovat erityisen herkkiä lämmityskauden rakoilulle, joten niiden käyttöä tulee harkita kohteissa, joissa riski liian kuivalle sisäilmalle on suuri.
Taulukko 6: Parketin käyttäytyminen lattiassa, kun ilman suhteellinen kosteus vaihtelee rajusti.
| Alhainen sisäilman suhteellinen ilmankosteus lämmityskaudella (alle 30% RH) | |
| Piirroksesta käy ilmi, miten parketti kutistuu, kun suhteellinen ilmankosteus on alhainen tai aluslattia on kostea. Parketti kutistuu koveraksi. Jos suhteellinen ilmankosteus jatkaa laskuaan parketti ravistuu menettäen lopullisesti joustavuutensa. Parketti ei enää palaa muotoonsa. |  |
| Korkea sisäilman suhteellinen ilmankosteus kesäkaudella (yli 70 % RH) | |
| Kesällä, kun ilman suhteellinen kosteus kasvaa yli suositusten, puu laajenee ja muuttuu kuperaksi. Väliaikaisen korkean ilmankosteuden vaikutus ei kuitenkaan ole lopullinen, sillä puu ei menetä vesimolekyylien takia kimmoisuuttaan, vaan palautuu muotoonsa. |  |
Liiallinen kosteus aiheuttaa parkettiin pysyviä muodonmuutoksia seuraavissa tapauksissa:
Asennettaessa:
- Parketin vääränlainen varastointi työmaalla.
- Puutteelliset asennusolosuhteet.
- Aluslattian liika kosteus.
Asennettuna lattiassa:
- Paikallisesti vedestä kastuessa (kukkaruukkuvesi) parketti menettää kuivuessaan kimmoisuutensa, joka näkyy alueellisena ravistumisena, joka ei enää palaudu.
Parkettipuulajien kovuus ja kestävyys
Puulajit luokitellaan niiden kovuuden perusteella kahteen pääluokkaan ja edelleen neljään ryhmään:
Taulukko 7: Puun kovuusluokat
| Kovuusluokat | Brinell-kovuus | Esimerkkipuulaji/kovuus | |
| Kovat puulajit | Erittäin kovat puulajit | ≥ 5 | Mecrusse/5,1 |
| Kovat puulajit | ≥ 3,5 | Tammi/3,5 | |
| Pehmeät puulajit | Pehmeät puulajit | < 3,5 | Koivu/2,0 |
| Erittäin pehmeät puulajit | < 2,0 | Haapa/1,1 | |
Puun kovuutta mitataan yleensä Brinellin menetelmällä, jossa kovuus määritellään teräskuulan puun pintaan jättämän jäljen syvyyden perusteella, kun kuula kohdistetaan puun pintaan tietyn suuruisella voimalla. Johtuen puun epähomogeenisuudesta ovat menetelmän antamat arvot aina suuntaa antavia.
Vakiintunut käytäntö on määrittää pehmeiksi puulajeiksi kaikki tammen Brinell – kovuuden (3,5) alle jäävät puulajit. Parkettiteollisuudessa pehmeistä puulajeista hyödynnetään ainoastaan vuorivaahteraa (3,2) ja koivua (2,0) mosaiikkiparkettina sekä mäntyä (1,8) ja kuusta (1,3) pystypuuparkettina. Erittäin kovat puulajit ovat kaikki eksoottisia puulajeja, joiden hyödyntäminen on lopetettu.
Parkettipuulajin kovuus ei suoraan korreloi kestävyyden kanssa, sillä parketin käyttöön liittyvä mekaaninen rasitus on enimmäkseen puun syiden suuntaista, vähemmän puun syiden vastaista. Valittu pintakäsittelyaine sekä ennen kaikkea pinnan puhdistus- ja hoitotoimenpiteet määrittävät viimekädessä minkälaiselle rasitukselle puun pinta altistuu.
Muut mekaaniset ominaisuudet, kuten veto-, puristus-, taivutus- ja leikkauslujuus, ovat sekundaarisia puun kestävyyden kannalta, mutta vaikuttavat puun työstettävyyteen.
Taulukko 8: Eurooppalaisten ja Pohjois-Amerikkalaisten puulajien Brinell-kovuuksia
| Kasvualue | Puulaji | Brinell-kovuus | Kasvualue | Puulaji | Brinell-kovuus |
| Eurooppa | Akaasia | 4,5 | Pohjois-Amerikka | Kanadan vaahtera | 4,8 |
| Saarni | 4,0 | Hickory | 3,8 | ||
| Kirsikka | 3,8 | Kirsikka | 3,8 | ||
| Pyökki | 3,8 | Pähkinä | 3,5 | ||
| Tammi | 3,5 | Valkotammi | 3,5 | ||
| Vuorivaahtera | 3,2 | Punatammi | 3,2 | ||
| Koivu | 2,0 |
Puun lämpötekniset ja akustiset ominaisuudet
Lämpöteknisesti puu on hyvä materiaali, sillä puun lämpölaajeneminen on kosteuden aiheuttamiin muutoksiin verrattuna vähäinen eikä se muodosta rakenteessa kylmäsiltaa. Puun lämmönjohtavuus vähenee puun tiheyden pienentyessä ja kasvaa puun kosteuden lisääntyessä. Puun lämpökapasiteetti, eli lämmönvaraamiskyky, riippuu puun tiheydestä, kosteudesta, lämpötilasta ja syysuunnasta.
Lattialämmitysjärjestelmän vaatimukset:
- Lattiapäällysteen pintalämpötila enintään + 27 0C
- Pintalämpötilan vuorokausivaihtelu enintään + 5 0C
Parkettien paloluokka on yleisesti paloluokka Dfl-s1. Luokitusta voidaan nostaa tiettyjen tuotteiden kohdalla erikoiskäsittelyillä.
Kevyenä materiaalina puu ei ole hyvä ääneneristäjä. Puun ääntä absorboivat ominaisuudet ovat huonot – puu heijastaa takasin noin 85 % siihen kohdistuneesta äänitehosta. Sen sijaan kerroksellisilla rakenteilla voidaan saavuttaa hyviä ääneneristys- ja vaimennusarvoja.
Saatavuus ja ekologinen kestävyys
Hyvän parkettipuun ominaisuuksiin kuuluvat fysiologisten ja mekaanisten ominaisuuksien lisäksi myös hyvä saatavuus lähialueelta, maltillinen hinta sekä ekologinen kestävyys.
Tammen kysynnän ja tarjonnan laki
Tammen ylivoima käytetyimpänä parkettipuuna selittyy juuri edellä mainituista seikoista, joskin covid-19 pandemian aikana on saatavuudessa ollut ongelmia ja vähäinen tarjonta on johtanut hintojen nousuun. Vaikka eurooppalainen tammi on elinvoimainen ja kanta on runsas sekä vakaa, voi epidemian vaikutuksen laannuttua ilmastokriisin vaikutus pitää hinnan korkealla tasolla jatkossakin.
Rakentamisessa ilmastokriisin aikaansaama siirtyminen ympäristöä kuormittavista rakennusmateriaaleista uusiutuvaan ja hiiltä sitovaan puuhun tulee lisäämään merkittävästi sertifioidun raaka-aineen kysyntää. Ellei sertifioitujen metsien ja toimitusketjujen määrä saada kasvamaan, tulee vähäinen tarjonta nostamaan raaka-aineen hintaa pitkällä aikavälillä. Parkettiteollisuudelle tammen hintakehityksellä on suuri merkitys, sillä tammi on ylivoimaisesti käytetyin parkettipuulaji.
Euroopan metsävyöhykkeiden parkettipuut saarni ja pyökki
Euroopan tammimetsävyöhykkeellä kasvaa myös saarni, jolla on tammen tapaan hyvät fysiologiset ja mekaaniset parkettipuun ominaisuudet. Saarni luokitellaan laajasta viljelystään, levinneisyysalueestaan ja yleisyydestään huolimatta silmälläpidettäväksi (NT) kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisluokituksessa, koska sen kannan koko on laskusuunnassa tuholaissienen (saarnensurma) takia. Luokituksen lasku elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi on tehty varotoimenpiteenä, sillä laajasti viljeltynä puuna luonnollisen populaation rajaaminen on ollut haastavaa, eikä saarnen kokonaiskantaa täysin tunneta.
Euroopan pyökkimetsävyöhyke sijaitsee tammivyöhykettä etelämpänä, sillä luonnonvarainen pyökki vaatii vuoden keskilämpötilaksi kahdeksan celsiusastetta. Pyökki on metsiä muodostava kliimaksivaiheen valtalaji laajalti Keski-Euroopassa, kuten meillä Suomessa vastaavasti metsäkuusi. Pyökki on kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisluokituksessa parhaassa luokassa (LC), eli se on ”Elinvoimainen eliölaji, joka tunnetaan hyvin ja jonka kanta on runsas ja vakaa”. Pyökki on mekaanisilta ominaisuuksiltaan kovaa ja parkettipuuksi soveltuvaa, mutta kosteuselämiseltään haastava pohjolan talvisiin olosuhteisiin – pyökki rakoilee voimakkaasti lattiassa suhteellisen ilmankosteuden laskiessa lämmityskaudella alle suositusarvojen. Mikäli normaalia suuremman rakoillun hyväksyy, on pyökki kova, punertava ja kauniin tasavärinen vaihtoehto lattiaan.
Ekologinen kestävyys
Parketti on muuttunut ylellisyystuotteesta osaksi ilmastokriisin kokonaisratkaisua, jossa rakentamisen osalta yritetään vähentää uusitumattomien luonnonvarojen kulutusta sekä rakentamisen hiilidioksidipäästöjä.
Pitkäaikaiskestävän puun käyttö lattiassa on kestävän kehityksen mukainen ratkaisu ainoastaan silloin, kun luonnon kestokyky ei ylity puun liikakäytön takia. Parkettiteollisuus on kyennyt sopeuttamaan muuttuneessa tilanteessa toimintaansa – ekologien kestävyys ohjaa nyt jokapäiväistä toimintaa aina puunhankinnasta uuden tuotteen valmistukseen saakka varmistaen, ettei luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemin toiminta vaarannu.
Puun hiilijalanjälki ja rakentaminen
Ympäristöministeriön mukaan rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä aletaan ohjata lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Lainsäädäntö on tarkoitus tuoda voimaan vaiheittain ja kriteereitä on tarkoitus testata ensin julkisessa rakentamisessa. Rakennusmateriaalien osalta päästöjä voi vähentää jo nyt valitsemalla uusiutuvia ja pitkäikäisiä materiaaleja.
